Miten välttää kiinteistön turhat hälytyskäynnit ja -kustannukset?
Liike- ja toimistokiinteistöissä on useimmiten vartiointiliikkeen kanssa sovittu hälytysvalvontasopimus ja pääsääntöisesti ainakin ulkokuoren ovia sekä lasipintoja valvotaan kulunvalvonta- ja rikosilmoitinjärjestelmillä. Hälytyksiä aiheutuu useimmiten jonkin verran ilman varsinaista murtotapausta. Miten hälytykset voidaan saada kuriin, kuitenkaan tinkimättä toiminnallisuudesta ja turvallisuustasosta?
Päädyin vaihtamaan työnantajaa lähes 20 vuotta turvallisuusalalla työskennelleenä. Suurin osa aiemmasta kokemuksesta tuli vartiointiliikkeen piirivartiointi- ja hälytyskeskuspalveluista sekä liiketoiminnan asiakasvastuullisista päällikkötehtävistä. Muutos pisti miettimään, kun nykyisin työtehtävät ja vastuualueet käsittävät pääosin asiakaskiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien ja pääkäyttäjäpalveluiden kiemuroita.
Turvallisuusjärjestelmiin ja palveluihin liittyvät kustannukset noudattavat melko staattista mallia (pl. järjestelmäuusinnat ja huollot). Poikkeuksena on kuitenkin selkeästi hälytysvalvonnan aiheuttamat hälytyskäynnit. Ne vaihtelevat todella paljon useista eri syistä.
Tänä korona-aikana useassa kiinteistössä ovat käyttäjämäärät vähentyneet ja siten myös oletettavasti hälytyskäyntien määrä on ollut laskusuhdanteessa. Mutta ovatko mahdolliset ongelmat korjaantuneet, vai onko tämä vain hetkellinen poikkeus, kun kiinteistöissä on tavallista vähemmän liikennettä?
Tekniikan kehittyessä on kulunvalvonta ja rikosilmoittimet integroitu toisiinsa, ja osaltaan tämä kehitys on vaatinut peruskäyttäjältä yhä vähemmän tekemistä ja osaamista. Tästä syystä monikäyttäjäkiinteistössä eri vuokralaiset ja kiinteistön käyttäjät saattavat aiheuttaa huomaamattaan isojakin määriä hälytyskäyntejä.
Yleinen kehitys toimitilamarkkinoilla on ollut, että vuokrasopimukset tehdään mieluummin omien kiinteistöjen sijaan business park- ja monikäyttäjäkiinteistöihin. Tämä myös usein jakaa vastuun kahteen osaan, kiinteistön tilojen valvontaan ja vuokralaisen omien tilojen valvontaan. Vastuut ovat selkeät, kiinteistö ei vastaa vuokralaisen tilojen valvonnasta. Tämähän kuulostaa fiksulta ja toimivalta. Onko näin kuitenkaan? Tietävätkö vuokralaiset kiinteistön järjestelmän toimintaperiaatteet ja osaavat toimia niiden mukaan? Tietääkö vuokralainen edes aiheuttaneensa hälytystä, jos näin sattuu? Miten korjata virhe, jota ei tiedä edes olevan olemassa?
Hälytyksille on aina jokin syy. Joko järjestelmävirhe tai väärä toiminta. Syy onkin äärimmäisen tärkeää selvittää hälytyskäyntien osalta. Silloin tiedetään, että mitä pitää korjata. Tässä jotain ajatuksia aiheeseen muistilistan muodossa:
- Saatko sähköisen raportin jokaisesta hälytyskäynnistä vartiointiliikkeeltä / koontiraportin?
- Tarkasta vartiointiliikkeen toimintaohjeet hälytysvalvonnan osalta (mm. valvonta-ajat arki/viikonloppu).
- Onko järjestelmien asetukset kunnossa (mm. valvottavat alueet ja ajankohdat)?
- Tiedota vuokralaisille / kiinteistön käyttäjille hälytysvalvontaan liittyvät periaatteet ja ajat.
- Onko valvottavat ovet ja turvallisuusjärjestelmät huollettu milloin viimeksi?
- Onko ulko-ovien ovipumppujen säätö ja lukkojen rasvaus tehty sekä hätäpoistumiskuvut kunnossa, ettei näistä aiheudu turhia hälytyksiä?
- Onko vanhoihin sähkölukkorunkoihin tehty mikrokytkinten lisäykset tai uusissa otettu kaikki ominaisuudet käyttöön?
Mikäli tuntuu, että näiden suhteen on tarvetta avulle, niin olkaahan yhteydessä. Me autamme mielellämme!
